Kuten jo ehkä on tullut selväksi, tämä numeromme käsittelee enimmäkseen sananvapautta, josta on tarkoitushakuisesti tehty kirosanaa muistuttava ilmaus. Jo pelkästään todellisuudesta kertomisesta ja sen kokemisesta vain sellaisena kuin se on – puhumattakaan eri mieltä olemisesta – yritetään säätää rikos, jota nimitettäisiin esim. “uhka- ja vihapuheeksi”. Kaikesta loukkaantuva, itseänsä hallitsemaan kykenemätön, pelkojansa ja huoliansa liioitteleva ja niiden kyllästämä ylimielinen virkamiesaines yllyttäjineen yrittää rapauttaa kansanvallan, demokratian peruskalliota: sananvapautta, pyrkimällä kehittämään vapaasta yhteiskunnastamme totalitäärisen poliisivaltion; valvontayhteiskunnan peruskoulusta lähtien, jossa mielivaltaiset komiteat, “asiantuntijatyöryhmät” jne. jakavat rangaistuksia ja jopa päättävät ketkä vanhemmista saavat kasvattaa omat lapsensa sanelemalla mitä saa sanoa missä ja milloin. Vain sananvapaus takaa, että vallanpitäjien ikuinen pyrkimys täydelliseen sortovaltaan ja vallan väärinkäyttämiseen voidaan paljastaa ja estää.