Kuten ennustimme toukokuun numerossamme kiri Matti “Masa” Vanhanen selvään voittoon adjutanttinsa Suhosen, (tulevaisuuden Matti Vanhanen),vielä käytännössä iältänsä lapsena, tullessa maaliin lähes kakkosena, kun annetaan ikä-ym. tasoitusta vaikka Kolmonen olikin Kepun mukaan kakkonen päästyään sentään varavaltuutetuksi. Seuraavassa valtuuston kokouksessa Vanhanen omii Nurmijärven itselleen saatuaan tarpeekseen valtakunnan politiikasta ja annettuaan Piut Paut maan hallitukselle. “Nurmijärvi on tuskin edes yhden Helsingin lähiön kokoinen lilliputtialue, kyllä jalkavaivainen
vanhuskin jaksaa täällä kaasua polkea”, kerrotaan Vanhasen tokaiseen, kun joku oli muistuttanut häntä vaivoistaan. Kaasua Vanhasen pitääkin polkea, sillä ns. “julkiset” eivät todellakaan kulje valtuuston ja hänen korpeen omin käsin kyhäämänsä majansa välillä. Tässä tapauksessa “maja” tarkoittaa hulppeata monisataneliöistä viimeisen päälle huippumodernia automatisoitua palatsia tiheän metsän siimeksessä rauhassa töllistelijöiltä ja nimmareiden vonkaajilta.